Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Vaasan Metsähallituksen meritiimin vene Electra lähdössä kevään ensimmäiseen ajoon. Kuva Metsähallitus.

Kevät ja erityisesti toukokuu on kiireistä aikaa Metsähallituksen meribiologin elämässä. Maastotyöt alkavat kesäkuun alussa ja jatkuvat aina syys-lokakuulle asti. Koko kesä ollaan maastossa, viistokaiutetaan, videokuvataan ja sukelletaan. Kesällä ei enää ehdi tehdä valmisteluja vaan silloin pitää jo olla valmis töihin, muuten hyvää kenttäaikaa kuluu sellaiseen, jonka olisi voinut tehdä jo etukäteen valmiiksi.

Maastokautta varten on ihmeellisen paljon tekemistä. Kompressori pitää käyttää vuosihuollossa ja suodatin vaihtaa. Ilmapullojen katsastus pitää tarkistaa. Regut pitää huoltaa viimeistään nyt, liivit on tietysti pesty ja huollettu jo syksyllä edellisen kauden jäljiltä.

Meritiimi tarvitsee paljon tavaroita ja tavarat tarvitsevat varaston. Ikean hyllyköt syntyvät käden käänteessä. Kuva Metsähallitus.

Koko Perämeren meritiimin kaikkien alushaalareiden pesuun kului monta päivää. Pesukoneeseen ei mahtunut kuin yksi alushaalari kerrallaan, ja koska haalaria ei saanut lingota eikä kuivata kuivaimessa, paksun haalarin kuivuminen kesti monta päivää. Sinä aikana niitä piti käydä kääntelemässä noin puolen päivän välein. Alushaalarit on kuitenkin pestävä joka talvi, koska niitä ei käytetä vain sukelluksessa vaan myös koko kesä pelastautumispuvun alla. Merellä kun on aina kylmä, paitsi muutamana viikkona viime kesänä.

Sen tärkeimmän sukellusinstrumentin eli oman kropan huolto vie myös aikaa. Koko talven olen käynyt uimassa ja punttisalilla, jotta jaksaisin taas nostella pulloja ja kompuroita. Nyt on käynnissä sukelluslääkärikierros eli ensin veri- ja virtsakokeet, sitten työterveydenhoitaja, sitten spirometri, sitten fysioterapeutin tekemät lihaskuntotestit ja ”toimintakykytesti”, sitten polkupyöräergometri ja viimeiseksi vielä sukelluslääkärintarkastus. Jos muut välineet ovat kunnossa mutta sukeltajan kunto pettää, töistä ei tule mitään.

Ensiaputaitoja pitää taas harjoitella kesän sukellus- ja veneilytöitä varten. Toivottavasti hienosti opittuja taitoja ei tänä(kään!!) kesänä tarvitse päästä kokeilemaan! Kuva Metsähallitus

Koko Metsähallituksen meritiimin sukelluskorttien voimassaolo pitää tarkistaa, kopioida muoville kesän sukelluspöytäkirjat ja sukelluslinjan tutkimuslomakkeet. Joka veneeseen hankittiin nyt myös oma pieni ”sukelluslaatikko”, josta löytyy hätätilassa pieni A-lippu, sukelluspöytäkirja, nippusiteitä ja ilmastointiteippiä. Laiva-apteekki on täydennetty viime kesän jäljiltä vastaamaan kauppamerenkulussa käytettyä apteekkia (paitsi päätimme olla hankkimatta laiva-apteekkiin kondomeja ja synnytyksenjälkeisiä komplikaatioita varten tarkoitettuja lääkkeitä).

Tänään opetan tiimini kahdelle ulkomaalaiselle vapaaehtoistytölle kompuran käytön ja täytämme pullot ensi viikkoa varten. Sitten seuraa kameroiden koteloiden huolto ja niiden kokeilu, kaikkien sormiparistojen lataus ja öljynvaihto aggregaatista. Vedenalaisten kirjoituslevyjen eli leikkuulautojen lyijykynät pitää teroittaa ja vanhat ilmastointiteipit nyppiä pois. 100 m mittakelojen toimivuus pitää tarkistaa, samoin kuin koiran talutusflexien, joita käytämme matalilla linjoilla sukeltajan päällä pysyvän merkkipoijun kanssa.

Pullot on täytetty, hyllyjä on vielä kokoamatta mutta lounas on välillä paikallaan. Kesän ensimmäinen mansikka-parsasalaatti maistui hyvältä varaston lattialla! Kuva Metsähallitus

Käsi-GPS:istä täytyy vielä ottaa vanhat pisteet pois ja vaihtaa paristot ja sitten kun lajintunnistuskirjallisuus on pakattu, kasviprässiin haettu uusia sanomalehtiä, Woikoskelta vuokrattu kaksi lääkehappipulloa sukellusonnettomuuksien varalta ja Busterin käsisammutin leimattu, aletaan pikkuhiljaa olla lähtökuopissa. Veneet on katsastettu, tankattu ja viety odottamaan vesillelaskua, paukkuliivit ja pelastuslautat ovat tulleet huollosta ja kämpät ja laituripaikat on varattu kesäksi.

Maastokausi alkakoon!

Essi Keskinen, meribiologi, Metsähallitus

Kesän töiden suunnittelua. Löytyykö tästä kohtaa riutta, entä vesisammalia? Aluetta lähdetään työstämään viistokaiuttamalla, sukeltamalla ja videokameran avulla. Kuva Metsähallitus