Iso yhteistoimintaharjoitus ennätyssuuren Vapepa-sukeltajakurssin päätteeksi!

/Kirjoittanut Kari Savolainen/ Viime viikonloppuna 20.–22.9. Sukeltajaliitto järjesti Kouvolassa Vapepa-sukeltajakurssin, jossa oli ennätysmäärä oppilaita. 21 oppilaasta 16 oli Kouvolan seudulta, kolme Joensuusta, yksi Riihimäeltä ja yksi Jyväskylästä.

Erittäin hyvin sujuneen kurssin viimeisenä kurssiin kuuluvana suoritteena järjestettiin yhteistoimintaharjoitus viranomaisten ja muiden Vapepa-hälytysryhmien kanssa Kouvolan Vuohijärvellä sunnuntaina 22.9. Viranomaisista harjoitukseen osallistuivat pelastustoimi ja poliisi sekä tarkkailijat puolustusvoimista ja Kouvolan kaupungilta (henkinen tuki). Vapepasta mukana oli maastoetsintä, etsintäkoirat, liikenteenohjaus, viesti, henkinen tuki sekä meripelastus Kotkasta ja etsinnän johtoryhmä tuli Vapepan Kouvolan paikallistoimikunnasta. Vapepa-sukeltajien hälytysryhmä koostuikin sitten kurssin oppilaista. Harjoituksessa oli mukana kaikkiaan hieman yli sata henkilöä.

Itse toimin kurssin vastuukouluttajana ja muina kouluttajina toimivat valmiuskouluttaja Erno Olkkonen sekä Vapepa-sukelluskouluttajat Heikki Kokko ja Ari-Pekka Arponen. Pelastustoimen ja poliisin edustajat palomestari Pekka Nupponen ja ylikonstaapeli Jonne Kunnas pitivät viranomaisten oppitunnit kurssilla. Yhteistoimintaharjoituksen koordinaattorina toimi vanhempi konstaapeli Sami Kuivainen, joka oli myös oppilaana tällä kurssilla.

Lue joulukuussa ilmestyvästä Sukeltaja-lehdestä laaja kuvareportaasi harjoituksesta!


Kari Savolainen
Sukeltajaliiton varapuheenjohtaja
kari.savolainen (at) sukeltaja.fi

Kuvat: Merja Elijoki

Uppopallostatistiikkaa - mitä tapahtui kaudella 2012 - 2013?

Uppopallosarjat pyörähtävät käyntiin taas pian, joten tässä vaiheessa on hyvä luoda katsaus edelliseen kauteen tilastojen muodossa.

Kaudella 2012 - 2013 pelattiin viittä eri sarjaa:

• SM-sarja
• I-divisioona
• A-nuoret (alle 21v)
• B-nuoret (alle 18v)
• Seniorit (yli 40v)

Kaiken kaikkiaan sarjakierroksia pelattiin yhdeksän, ja kausi päättyi huhtikuussa finaaleihin.

Tämä postaus ei suoranaisesti käsittele tuloksia, vaan porautuu hieman syvemmälle tilastoihin - vapaapallot, jäähyminuutit, rankkarit jne.

Tiedot on koottu kuluneen kauden ottelupöytäkirjoista. Lisätietoa uppopallosta sekä varsinaiset tulokset löytyvät Uppopallovaliokunnan sivuilta, osoitteesta www.uppopallo.fi.

Mutta sukelletaanpa niihin tilastoihin.

Kuva: Markus Bjuren

SM-sarja

SM-sarjaan osallistui kuusi joukkuetta: Hämeenlinnan Sukeltajat, Pietarsaaren Diving 80, PSK Kupla, Riihimäen Urheilusukeltajat, Tampereen Urheilusukeltajat sekä sarjan ulkopuolisena muutamalla sarjakierroksella Akvanaut Pietarista.

Pelattuja otteluita	49
Tehtyjä maaleja	361
...joista siniset tekivät	248 (69%)
...joista valkoiset tekivät	113 (31%)
Maaleja / ottelu	7,37
Otteluita, joiden maaliero oli enemmän kuin kaksi maalia	36 (73 % kaikista otteluista)
Ylivoimamaaleja	13 (3,6 % kaikista maaleista)
Alivoimamaaleja	4 (1,1 % kaikista maaleista)
Rangaistuspalloja	15
...joista tehtiin maali	14 (93 % kaikista rangaistuspalloista)
...jotka ratkaisivat ottelun	2 (13 % kaikista rangaistuspalloista)
Vapaapalloja	290 (6,0 / ottelu)
...jotka johtivat maaliin minuutin kuluessa	68 (23 % kaikista vapaapalloista)
Tuomaripalloja	3
Jäähyminuutteja	36
Joukkueissa pelaajia keskimäärin	11,6
Nopein maali syntyi ajassa	17s

I-divisioona

I-divisioonaan osallistui seitsemän joukkuetta: Espoon Urheilusukeltajat, Hydromania, Murena, Pinagor (Pietari), Pohjanmaa, Saaristomeren Sukeltajat sekä Vesikotkat.

Pelattuja otteluita	28
Tehtyjä maaleja	245
...joista siniset tekivät	167 (68%)
...joista valkoiset tekivät	78 (32%)
Maaleja / ottelu	8,75
Otteluita, joiden maaliero oli enemmän kuin kaksi maalia	22 (79 % kaikista otteluista)
Ylivoimamaaleja	1 (0,4 % kaikista maaleista)
Alivoimamaaleja	1 (0,4 % kaikista maaleista)
Rangaistuspalloja	7
...joista tehtiin maali	5 (71 % kaikista rangaistuspalloista)
...jotka ratkaisivat ottelun	2 (29 % kaikista rangaistuspalloista)
Vapaapalloja	77 (2,75 / ottelu)
...jotka johtivat maaliin minuutin kuluessa	33 (43 % kaikista vapaapalloista)
Tuomaripalloja	2
Jäähyminuutteja	18
Joukkueissa pelaajia keskimäärin	10,1
Nopein maali syntyi ajassa	31s

Kuva: Markus Bjuren

A-nuoret, B-nuoret ja Seniorit

A-nuorten, B-nuorten ja Senioreiden ottelut pelattiin samoilla sarjakierroksilla, joten tilastotkin on tässä yhdistetty.

A-nuorten sarja oli yhdistetty naisten sarjan kanssa, ja siinä pelasi yhteensä viisi joukkuetta: Najadit, Nasut, Pinagor (Pietari), Riihimäki sekä Urheilusukeltajat.

B-nuorten sarjaan osallistui kolme joukkuetta: Hämeenlinna, Urheilusukeltajat sekä Vesikotkat.

Seniorisarjaan osallistui kolme joukkuetta: Hämeenlinna, Joensuu sekä yhdistelmäjoukkue Ukkotukit.

Pelattuja otteluita	47
Tehtyjä maaleja	509
...joista siniset tekivät	176 (35 %)
...joista valkoiset tekivät	333 (65 %)
Maaleja / ottelu	10,83
Otteluita, joiden maaliero oli enemmän kuin kaksi maalia	37 (79 % kaikista otteluista)
Ylivoimamaaleja	4 (0,8 % kaikista maaleista)
Alivoimamaaleja	1 (0,2 % kaikista maaleista)
Rangaistuspalloja	4
...joista tehtiin maali	0 (0 %)
...jotka ratkaisivat ottelun	0 (0 %)
Vapaapalloja	117 (2,49 / ottelu)
...jotka johtivat maaliin minuutin kuluessa	26 (22 % kaikista vapaapalloista)
Tuomaripalloja	1
Jäähyminuutteja	28
Joukkueissa pelaajia keskimäärin	9,8
Nopein maali syntyi ajassa	9 sekuntia

Kuva: Markus Bjuren

Mitä tästä kaikesta sitten voi päätellä?

Muutamia mielenkiintoisia huomioita osui silmään tuon kaiken datan keskeltä.

• Joukkueiden väliset tasoerot ovat kaikissa sarjoissa melko suuret, jos jotakuinkin neljä viidestä ottelusta päättyy yli kahden maalin erolla.
• Pelaajareserviä ei juurikaan ole, koska joukkueiden pelaajamäärät liikkuvat kymmenen molemmin puolin. Mistä ne loput viisi pelaajaa saataisiin mukaan?
• SM-sarjassa lähes joka neljäs maali syntyi vapaapallon tai rankkarin (eli toisin sanoen sääntörikkomuksen) seurauksena. Osa näistäkin maaleista ratkaisi pelin. Millä turhat rikkeet saataisiin karsittua?
• Tuomaripalloja on hämmästyttävän vähän.
• SM-sarjassa ja I-divisioonassa kannattaa pelata sinisillä, muissa sarjoissa valkoisilla ;)

Millaisia ajatuksia nämä tilastot sinussa herättävät?

Onko seurassanne uppopallotoimintaa, mutta ei kokonaista joukkuetta sarjaa varten? Voisiko naapuriseuran kanssa kasata yhteisen joukkueen sarjaan?

Vapaaehtoinen työ

/Kirjoittanut: Kristiina Karila/ Katson vapaaehtoistyötä kahdesta suunnasta. Työssäni Sukeltaja-lehden toimitussihteerinä etsin ja löydän innokkaita sukeltajia, joiden illan hämärinä hetkinä tuottamat jutut ja kuvat tekevät lehden. Työni on motivoida ja ohjata heitä tehtävässään ja lopuksi kiittää ja kehua. Ja pian kysyä uudelleen: Voisitko auttaa…? Lähes aina vastaus on kyllä.

Itse toimin vapaaehtoisena lapseni harrastuksessa, jalkapallossa. Leivon mokkapalaa ja keitän kahvia turnauksissa, päivitän kotisivuja, hommaan pelipaitoja ja vastaan usein kyllä, kun joku kysyy: voisitko auttaa?

On terveellistä ja opettavaista toimia sekä pyytäjänä että suostujana. Oppii katsomaan asiaa sieltä toisestakin näkökulmasta. Kun työssäni vaikkapa pettynyt kirjoittaja purkaa mieltään, kun hänen tekstinsä ei mahtunutkaan lehteen kokonaan, otan vastaan palautteen rauhaa ja tyyneyttä huokuen, sillä hänellä pitää olla oikeus pahanmielenosoitukseen. Ainoa palkka vapaaehtoisen työstä on nimittäin kiitos ja hyvä mieli, ja jos 50 % palkasta jää uupumaan, niin siitä saa reklamoida.

Omaan jalkapallopestiini olen kuitenkin ottanut töistä sen opin, että ihan jokaisesta harmittavasta asiasta en lähde avautumaan muille seuramme aktiiveille, toisille äideille ja iseille. Meillä kasvaa pihan reunassa tyyni ja järkkymätön tuomi, ja se on pitkämielisesti kuunnellut jurputustani seuratoiminnan kuohuista. Ja se tuoksuukin vielä hyvälle. Kiitos, tuomi.

Samoin olen kärppänä havainnoinut omia sisäisiä liikkeitäni sillä kriittisellä hetkellä, kun tulee se kysymys: voisitko auttaa? Miltä se tuntuu? Miksi tuntuu, että haluan sanoa kyllä? Miksi tällä kertaa haluankin sanoa ei? Mikä minua motivoi? Miten se onnistui taas puhumaan minut seisomaan koko päiväksi mutalammikkoon sateeseen – vapaaehtoisesti ja riemumielin? Tätä tarkkailua pystyn hyödyntämään suoraan työssäni: miten vakuuttaa Saku Sukelluskuvaaja siitä, että on todella hyvä idea viettää kuukauden ainoa vapaa perjantai-ilta altaan pohjassa ottamassa minulle kuva lyijypainosta tennissukassa juttua varten.

Kissa kiitoksilla elää, tiesi vanha kansa. Tiedä sitten kissoista, mutta vapaaehtoinen ainakin. Tuntuu ihanalta, kun joku sanoo 12-tuntisen turnauspäivän päätteeksi: Kiitos sinulle, hoidit tämän homman tosi hienosti. Tätäkin oppia yritän tuoda työhöni.

Kiitos sukeltavat vapaaehtoiseni, että haluatte tehdä Sukeltaja-lehteä kanssani. Teette hyvää ja tärkeää työtä, ja olen teistä ja lehdestämme ylpeä!

Ps. Haluaisitko muuten auttaa…?

Kristiina Karila
Sukeltaja-lehden toimitussihteeri
kristiina.karila@sukeltaja.fi

Suuntaviivoja vuodelle 2014

Sukeltajaliiton toimisto, hallitus, valiokuntien sekä Nuorten ryhmän edustajat kokoontuivat aurinkoisena lauantaina Helsingin Lauttasaareen, Helsingfors Segelklubbin tiloihin luomaan suuntaviivoja vuodelle 2014. Ennakkona oli annettu ohjeistusta jättää tylsät Powerpoint-esitykset kotiin tällä kertaa, ja tapahtuman ilmapiiri olikin rento, leppoisa ja keskusteleva.

Valiokunnat kertoivat ensi vuoden toimintasuunnitelmistaan, ja budjettiesitykset käytiin samalla läpi. Sukelluskalastusvaliokunnan edustajat olivat samaan aikaan Norjassa kisaamassa, joten heiltä ei valitettavasti ollut edustusta paikan päällä. Liiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio kuitenkin kävi ansiokkaasti läpi sukelluskalastajien suunnitelmia ja budjettia tulevalle vuodelle, ja hetki viivähdettiin nauttimassa kuvasatoa kesällä upeasti toteutetusta sukelluskalastuksen Euro-Afrikan mestaruuskilpailuista.

Laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta kertoi kurssitussuunnitelmistaan, joista suurella innolla otettiin vastaan ensi vuodeksi kaavailtu kouluttajakurssi, joka tullaan vetämään kokonaisuudessaan läpi yhden viikon aikana.

Nuorisovaliokunnalla ja nuorten ryhmällä on kova noste päällä, ja ensi kesäksi suunniteltu nuorten laitesukellusleiri Melqqu 2014 sekä suunnitelmat kilpalajien tuomisesta lähemmäs nuorisotoimintaa saivat yleisössä aikaan hyväksyviä nyökkäyksiä.

Liiton viestintäkoordinaattori Kristiina Karila kertoi viestinnän uusista tuulista ja suunnitelmista, ja yhteinen mielipide viestinnän osalta oli, että olemme menossa erittäin lupaavaan suuntaan.

Kilpailulajien edustajat olivat pitkästä aikaa saman katon alla koossa. Kun budjetit ja suunnitelmat oli saatu esitettyä, alkoi keskustelu lajien yhteistoiminnan edistämisestä yhteisten vaatehankintojen, lajiesittelyjen ja valmennussuunnitelmien kehittämisen muodossa. Keskustelu oli sen verran vilkasta, että tilaisuuden aika loppui kesken ennen kuin kaikki oli saatu sanottua. Lajien kehittäminen yhteisvoimin on kuitenkin selkeästi yksi ensi vuoden kantavia teemoja.

Kaiken kaikkiaan tilaisuudesta jäi tunne, että vuonna 2014 tulee tapahtumaan hienoja asioita.

Tulethan syyskokoukseen kuulemaan suunnitelmista tarkemmin?